Balettitanssijan terveys

Balettitanssi on vaativa laji ja siinä menestyminen tarkoittaa täydellistä panostamista tanssiin. Laji on keholle rankka ja repiviä suorituksia täynnä oleva harrastus, joten kehonhuolto on äärimmäisen tärkeää. Balettitanssijan kehon tulee kestää rankkoja ja pitkiä treenejä, kovia kilpailutilanteita ja näytöksiä. Kehon tulee olla samaan aikaan hennon keveä mutta myös sitkeä ja voimakas. Huipputanssijoita on maailmassa vähän, sillä vain ani harva on valmis uhraamaan baletille sen tarvitsevan ajan.

Baletti on yksi vanhimpia tanssitaiteen muotoja, kauniin ja helponnäköisen työskentelyn taakse kätkeytyy satoja tunteja harjoittelua ja paljon hikeä. Lihakset joutuvat venymään äärimmilleen suoritusten aikana, tanssitunnin tai näytöksen jälkeen niiden ja muiden rasituksen kohteeksi joutuneiden paikkojen huolto on tärkeää. Tanssi on elämäntapa, musiikin alkaessa tanssija vaipuu omaan maailmansa ja kehon kivut ja äärirajat hämärtyvät. Tanssin huumassa keho taipuu ja venyy uskomattomiin suorituksiin.

Uran tähdenlento

Parhaimpienkin tanssijoiden ura on usein melko lyhyt, sillä vaativan lajin seurauksena keho alkaa väsyä paineen alla. Nykyisin balettitanssijat pyrkivät pitämään kehostaan huolta sisäisesti, nostoja ja ilmavia hyppyjä vaativan kehon on oltava hennosta ulkonäöstään huolimatta vahva. Tanssijan kehonhuoltoon kuuluu lihaskunnon ylläpito ja säännölliset lääkärintarkastukset. Lääkäri voi etukäteen korjata kehon virheasentoja ja antaa neuvoja harjoitteluun.

Raskaat treenit ja kova harjoittelu vaatii myös lisäravinteita, joita on melko mahdoton hankkia ravinnosta. Monipuolisen ruokavalion rakentamiseen kannattaa pyytää neuvoja ravitsemusterapeutilta, jotka osaavat nähdä energiavajeet ja täyttää ne terveellisillä ja mahdollisimman monipuolisilla välipaloilla.

Baletin maailmassa keho on jatkuvan tarkastelun kohteena, tanssijalta vaaditaan kovaa kuria niin harjoittelun kuin myös kehon tietyissä mitoissa pitämisen suhteen. Asia herättää ajoittain keskustelua nuorten tyttöjen painoihanteiden ja harrastuksen lajivalinnan kohdalla. Kovalle tasolle suuntaavan baletin rinnalla on myös kevyempää harrastusmaista balettia kuten satubalettia lapsille ja aikuisbalettia niille, joita kaunis liikuntamuoto alkaa kiehtoa vasta aikuisiällä. Kaikkien ei siis tarvitse tähdätä prima ballerinoiksi. Kilpailutasolla baletti on kuitenkin urheilumuoto, jossa treenataan ja panostetaan lajiin kuten missä tahansa urheilulajissa.

Baletti ja Suomen kansallisbaletti

shutterstock_143613073

Baletti on määritelty tanssitaiteen muodoksi ja sitä pidetään länsimaisen taidetanssin vanhimpana lajityyppinä. Baletti sinänsä koostuu tarkkaan määritellyistä liikkeistä, joissa painotetaan keveyden ja painottomuuden tunteen sekä tunnetilojen viestintää katsojalle. Aikoinaan baletti on syntynyt Ranskan ja Italian hoveissa. Baletissa esitetään musiikin säestyksellä teoksia, joissa tanssijat kertojat tanssimalla tunteistaan, kommunikoivat keskenään ja tanssien kertovat katsojille esitettävän teoksen tarinan. Esityksissä on pääosassa usein pääpari ja taustaryhmä, jotka esittävät ryhmätanssit. Balettiin kuuluu sekä solistisia osuuksia, kaksintansseja että ryhmäosuuksia.

Suomessa baletti on saanut vahvasti vaikutteita venäläisestä balettikulttuurista. Venäläiset balettiryhmät vierailivat säännöllisesti Suomessa 1900-luvun alussa ja tästä alkoi myös suomalaisen baletin kehitys kohti nykypäivää. Ensimmäisiä suomalaisia balettitanssijoita oli Toivo Niskanen, joka opiskeli vuonna 1908 Pietarissa ja siirtyi tämän jälkeen opettamaan ja ohjaamaan balettia Suomeen. Ensimmäinen balettiryhmä perustettiin Suomeen 1921 Suomen Kansallisoopperaan ja nykyäänkin Suomen kansallisoopperan yhteydessä toimii myös arvostettu Suomen Kansallisbaletti.

Suomen kansallisbaletti on Suomen ainoa ammatillinen balettiryhmä. Baletilla on vaihteleva ohjelmisto vanhoista ja kuuluisista klassikoista uudempaan ja modernimpaan tuotantoon. Suomen kansallisbaletti on myös kansainvälisesti arvostettu ryhmä ja on esiintynyt laajasti ulkomaillakin kotimaan kiertueiden lisäksi. Suomen kansallisbaletti esittää myös modernimpaa ilmaisua ja varsinkin -70-80 luvulta lähtien modernimman tanssin osuus sai enemmän jalansijaa. Jorma Uotinen toimi Kansallisbaletin taiteellisena johtajana 1992-2001, jolloin ohjelmisto kansainvälistyi ja modernisoitui entisestään.

Jorma Uotinen


Jorma Uotinen on yksi kuuluisimmista tanssin edustajasta ja ammattilaisesta Suomessa. Hänet tunnetaan tanssijana, koreografina ja laulajana. Hän syntyi 28.6.1950 Porissa ja jo lapsena kiinnostui näyttelemisestä ja teatterista. Kymmenvuotiaana Uotinen sai rooleja kuuluisista näytelmistä, kuten Havukka-ahon ajattelija ja Täällä Pohjantähden alla.

Nuorena aikuisena Uotinen sairasti Guillain-Barren-oireyhtymän, joka teki hänestä puhe- ja liikuntakyvyttömän moneksi viikoksi. Hän lupasi itselleen, että jos selviytyy sairaudesta, ryhtyy tanssijaksi. Tervehdyttyään Uotinen pyrki ja valittiin Kansallisbalettiin opiskelemaan ja myöhemmin hän jatkoi opintojaan mm Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Sveitsissä, jossa opiskeli kuuluisan Sergi Golovinen oppilaana.

Uransa aikana Uotinen on toiminut lukuisissa eri tehtävissä, kuten Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän taiteellisena johtajana (1987-1990) sekä niinikään taiteellisena johtajana Suomen kansallisbaletissa vuosina 1992-2001. Vuodesta 2002 alkaen hän on toiminut Kuopio tanssii ja soi -taidefestivaalien taiteellisena johtajana. Näiden lisäksi Uotinen on esiintynyt mm Pariisin oopperassa, Milanon La Scalassa ja Ruotsin kuninkaallisessa baletissa. Uotinen on suunnitellut ja toteuttanut noin viitisenkymmentä koreografiaa ja vuodesta 2006 lähtien pääasiassa Suomen Kansallisoopperassa ja Helsingin Kaupunginteatterissa. Uotinen on toiminut myös Tanssii tähtien kanssa TV formaatin tanssituomarina. Vuonna 2012 Uotiselle myönnettiin professorin arvonimi.

Uotinen on merkittävä esikuva suomalaisen tanssitaiteen kehityksessä ja kulttuurissa. Hänelle on myönnetty mittavasta urastaan ja elämäntyöstään lukuisia eri palkintoja ja kunniamainintoja.

Tanssi tähtien kanssa Suomen televisiossa

Tanssii tähtien kanssa on Suomessa esitettävä kuuluisa tanssikilpailu, joka juontaa juurensa alunperin brittiläisestä TV-formaatista Strictly Come Dancing. Kilpailuun valitaan julkisuuden henkilöitä, jotka opettelevat monen viikon ajan paritanssien eri muotoja, vakio- ja latinalaistansseja ammattitanssijoiden kanssa. Tanssiesitykset ovat vaativia ja ammattilaisten suunnittelemia. Kilpailuun osallistuminen vaatii vahvaa sitoutumista ja määrätietoisuutta parilta.

Kilpailun aloittaa kymmenen paria. Lähes ammattimaiset tanssiesitykset esitetään kilpailun jaksoissa ja kilpailun edetessä jokaisessa jaksossa yksi pari putoaa sarjasta pois. Parit saavat esityksistään pisteitä sekä kilpailun tuomareilta, että katsojilta ja vähiten pisteitä saanut pari putoaa jakson päätteeksi. Viimeiseksi jäänyt pari on voittaja.

Sarja on saavuttanut Suomessa suuren suosion ja MTV kanava on kerännyt jatkuvasti jo monen tuotantokauden ajan miljoonayleisön tälle tanssikilpailulle. Sarjaa on esitetty vuodesta 2006 lähtien ja sitä on nyt tuotettu jo 10 tuotantokautta. MTV:n lausuntojen mukaan sarjaa esitetään luultavasti enää jatkossa vain parin tuotantokauden ajan.

Ohjelman tuomareina on toiminut kuuluisia tanssijoita ja tanssin opettajia, kuten Jorma Uotinen, Jukka Haapalainen ja Merja Satulehto. Juontajina ohjelmassa ovat toimineet eri tuotantokausilla mm Marco Bjurström, Ella Kanninen ja Mikko Leppilampi.

Tanssii tähtien kanssa TV-sarja on Suomessa yksi suosituimmista sarjoista sekä myös lukuisasti palkittu. Vuonna 2008 Tanssii tähtien kanssa voitti parhaan viihdeohjelman palkinnon sekä Venla palkintoja on kertynyt kolmena eri vuonna.